Print

Jåhttee saamee viessoom

  • Author
    Anta Pirak

Original Text

Laassès-kieseehtipmee
 

Muihtàv mån, kå mu iednee kiehtòi, kå sån lij nuorra, te pruu'hkujin saameeh tal'vè-aaikèn, kutih asstin påatsòi-tjuoi'kamist, vuol'kèt kieseehtittjat mal'ma-kierkèv Vaahtjèra mal'ma-vaareest. Ja sij mannin tåhku raaitòi stuorra slåhtååh. Te åadtjun väähkata tjataa här'kài lassàv.

Muihtàv kiehtòv, mait kiehttun taah vuorrasah, kutih lidjin kieseehtam mal'ma-kier'kèv, jut färt kieseehtidjee åattjòi eesj maddeet mal'ma-vähkkar-taattjav, vai sunji viehkki juohkke här'kài lassàv sierra. Te lij akta valltum saamee kui'na, kän ålmaai ijlam faaroon ja kuhti lij ai påahtaam raaituin. Ja taat ai maattij tav taattjav, vai kalt kai viehkkit sunji vuostak. Te jaulai tadtja sunji: »Jus mån åattjòv tu nar'keet, te kal'kav viehkkit tunji vuostak.» Te kui'na ittjij vuor'noo ittjij-ke jaahtee, aainaht tjaimatij. Ja nåv åattjòi ietjas rai'tui maalmav vähkkakij. Ja nåv tat tadtja vaal'tij tav kuinav ietjas lusaa tan viehkkim-sadjaai ja vidnuhij taina kuinain, mait lij katjaatam al'koost. Ja ittjij kui'na maa sitaa, ja eetjaa saameeh tjuodtjun ja kähttjin. Ja nåuhte kiehttun, jut tat kui'na sjattai iesseelassan ja riekaatahtij par'nèv. Ja nåv muihtàv, håållin taah vuoras aahkaatjah: »Talee vuoinaah, taattja naalee mil'te sjattai tat par'nee nåv stuorak kå tjiel'ka staalloo.»

Kal'kin riekta keeuras taamuk hier'keeh årroot, mah nahkin maalmav kiesseet. Jus månnå riekta muihtàv, te kåhtjuhtalài hier'kee laassees akta skipuddee. Ja hähttujin nanoos kierreesijt ja rääitòit atneet. Te kiehttun kåit, mal'ma-käi'noo vuol'kij luksa-åarjaas jeekkij, vuomij mil'te ja kuhka jieggè-aapij mil' te. Ijlim aktak lansväddja tat. Kiehttun kåit, jut kierreesah råggin nåv tjiekŋalis råkkijt muhttijn. Ja kääinoo nanne lij muhteem tåhpee, mait kåhttjun Ripaatj ja såamees tåhpee Nuor'tik, ja te Aanutkaskeem. Ja manaai tat siiaa mal'ma-väddja vuolus Luossa-muor'kee vuollè-käähtjài. Te åadtjun pålltoot kierreesijt tanne. Kiehttun nåuhte: Nuor'tikin lij kui'na årrum, mav kåhttjun Nuor'tik-Marjaan. Kal'kå häästain kieseehtam åasès-kaalvòv muhteem påar'kaal ja kanukam taasi ijaav. Te tat kui'na kåttij åaseestidjèv ja kaatoohtij tan rupmahav ja vaartij kai'hka, mait sån anij. Ja ijlam pihkoo påahtaam, aainaht lidjin kullam suolleevis kiehtòv tan pirra nåuhte.

Muihtàv, kiehttun taah vuoras almatjah tallòi: Akti lij stal'hpè-jahkee. Låai'htee tåarreet miiàv mal'ma-kieseehtidjijt. Ja hähttup räi'nuhit ijaait. Ja akta ålmaai, mi manaai unna raaituin sierra, lij nåai'tee ja kåhtjoohtuvài Kutaa-Vuorookin. Pieiveen, kå lij mannamin ål'koon, jår'kålij ietjas sliehpàv ja tiptij kiu'njahit har'too-pieleen. Ja miel’ka l rihttsoot, ihkape makkaar tjåaskès. Ja mal'ma-heer'kijt, tait ietjas heer'kijt, luoi'htalij sån mähttsài ijaa padjeela viei'htoo. Ja stal'peeh kuohtsih muhttijn ållu heer'kij kuoran, ja ääh tuohta suu heer'kijt. Åadtjuh årroot nåv raafeen. Jau'lih, kullu, sån maahtij ai stal'pèv tjatnat, nåv jut ij påråå rääinav.

Muu pahttja-aaikèn kieseehtin saameeh påar'kàl-lassàit vuolleet Suddaasis ja Julèvu-staatas Jåhkåmåhkkåi. Ittjij vuoin kau'nu tan aaikee aktak åaseestidjee Jåhkåmåhkèn, mait mahttaa åaseestidjèn kåhttjoot. Te pruu'hkujin pajaaspåahtèt Jåhkåmåhkkåi mar'nànijta ja Marjee-päi'vài Julèvu-påar'kaalah vuojee. Ja vuob'tin jaaffòv, kaaffav ja sal'tèv. Te sij hähttujin pal'hkit kieseehtidjijt vuolleet pajaas. Ittjij vuoin aktak kieseehtidjee nåv al'peet kieseehta pajaas jaffoo-vuossav kå saameeh. Kå autav jaffoo-vuossav kieseehtin saameeh Julèvust Jåhkåmåhkkåi, te åadtjun niellja kråunå jaffoo-vuossa åutåst, ja muhteem jakij ättjin åattjò äänapuv kå kål'må ja släähtav ai Jåhkåmåhkkåi, men pinnaa lassaah tanne lidjin. Saameeh, kå vuol'kin vuolus, valltin skittijtisaa maŋeen, ja laaitoo nanne, kå kanukin pån'tòr-sijtaita, te valltin muhteem skittijt ja kuoddin pånturij lusaa ja lånutin jaaffòi. Ja nåuhte manaai skiddè-åasees. Ittjin pietnikijt åattjò skittee åutås, aainaht tjåaggin unneep stuoraap jaffoo-vuossait tuonne tanne mannam-kääinoo mil'te te miehtài ja kuotin såamès sadjaai maahtsatissai, kå måadduh pajaas. Måadde ijaa hähttujin åateet, tasaa kå pååhtin vuolus Julèvui. Tah kieseehtidjee sameeh lidjin tjååhkanam ja sjaddam viehka slåhttåå. Padjeelin Pul'too ittjin taauk åastee, mait maksaa jau'lat. Ässkaa kå vuolus pååhtin Reidåahkkarij ja tait eetjaa sijtait, te sij jåteehtin ietjasa skittijt. Åasees nåu manaai miehtài kääinoo mil'te. Sapmee åattjòi viehkat pånturij tåpij mil'te ja faallat.

Mån läv måadde paalee takkir lassaa-slåhtåi siekeen mannam. Tal'vatisaas lansväddja lij Stuor-Puol'ta raadjài. Ja nåv manaai väddja ätnoo-savvuna mil'te vajus såamès laddè-sijtav, mav kåhttjun Finnan. Ja nåv Luossa-muor'kee nuor'hta-pielèv äänoo. Ja mån läv vuoi'nàm tav sajeev padjee-kietjeen Luossa-muort kee, kånne atnin latteeh kieseen tar'vè-mar'nànav. Ja mij vaasijme nåv ätnoo-savvuna mil'te Haaraal'tav, ja nåv ätnoo-savvuna mil'te manaaime ja kåarrijme savvuna lullè-kietjeest muor'hkài. Ja tanne lij ai laddè-sii'ta, man namaav iv vissa muihtee. Vallak iv muihtee, kåhtjuhtalài Vuollee-muor'hkeen. Tan sijtan pruu'hkui tuostutit saamè-påatnjaasj ja aahkaasj miiaa raaitòit. Ja kulliv, jut taah lidjin årrum jåhttè-saameeh Jåhkåmåhkeen, men påahttsuh lidjin nåhkåm, ja sij lidjin hähttum vuol'kèt nåv vuolus. Ja akeev årrun tan laddè-sijtan. Aalu häädjunim-sapmee åattjòi pån'tòr-sijtain kusaait räi'nuhit kieseen. Tan muor'kee vuolleelin, kå ätnoo tuostòi, te lidjin såamès tåpeeh, mait kåhttjun Uu'na-piu'na. Ja te rahtee manaai vit savvuna mil'te vuolus, ja tåpeeh vuoi'nujin tuoggu taggu kåappàsj peelijn. Te kåarrij rahtee. Suntee-kilee tjataa manaai. Äätna tåpeeh tanne lidjin. Ja nåv åapmee Julèv-staata tjataa manaai. Ja tat staata, muihtàv, lij nåv naggaasit tsieggihtum. Kar'tjis kääinooh ja smaavva tåpeeh äänamusaah. Taste ijlam tas mäl'kat åtåå Julèvu-staatai. Tanne mij årooime måadde pieivee. Tat påar'kaal, kääsa kuhtik sapmee kal'kai kieseehtit vattij ietjas lai'pòm-tåpeev, kånne åadtjòp årroot. Pieivee mil'te manaaime staatav kähttjamin. Ja mij anijme, tan staatan lidjin var'ka ilaa kåb'tå kattunah ja stuorra tåpeeh. Kuou'tèlin staata lij kir'hkoo.

to be continued!

  • Country in which the text is set
    Lule-Sapmi / Lapland
  • Featured locations
    Jåhkåmåhke / Jokkmokk
    Luleå
  • Bibliographic information

    Skrifter utg. av Kungl. Humanistiska Vetenskapsamfundet i Uppsala 1937, s 19-26

  • Translations
    Language Year Translator
    Swedish  1933  Harald Grundström 
  • Year of first publication
    1937
  • Place of first publication
    Uppsala